Minä ja muutos

 


Miten suhtaudut muutoksiin? Mitä onnistunut muutos edellyttää? Miten saat muut mukaan muutokseen? Tänään teemana koulutuspäivässämme on ollut motivoiva johtaminen muutoksessa. Jäin miettimään, olenko itse muutoskykyinen vai en tai jopa muutoshalukas. Äkkiseltään vastaisin kyllä, mutta jos ja kun miettii hieman enemmän, niin en aina.

Työssä koen muutoksen tuovan mielenkiintoa, uusia haasteita, joihin tarttua. Uudet asiat, kokeilut ja kehittäminen kiinnostavat. Jos joku päivä asiat muuttuvat nopeasti, niin oikeastaan olen iloinen, etten edes tiennyt kaikkea etukäteen, luotan vain siihen, että asiat järjestyvät. Joskus joutuu tekemään enemmän ja rauhoittamaan itsensä. Toisinaan aivan innostun, kun joudun tilanteeseen, jossa joutuu miettimään, miten päästään maaliin. Jälkikäteen on mahtava tunne, kun huomaa, että hyvin meni, vaikka kaikki ei mennyt käsikirjoituksen mukaan. Samalla oppii aina jotakin uutta.

Muutos vaatii tietoa, kykyä ja erityisesti motivaatiota. Täytyy olla halua muuttua. Selkeä suunnitelma muutoksen toteuttamiseksi auttaa. Muutokseen tulee sitoutua, koska yleensä se vaatii aikaa. Viestinnällä on tärkeä rooli, sen tulee olla riittää ja kertoa, mitä muutos tarkoittaa. Lisäksi ympäristö ja resurssit vaikuttavat muutoksen tekemiseen. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan yleensä resursseja.

Tänään esiin nousivat muutoskyvykkyyttä edistävinä ominaisuuksina pystyvyys, ammatillinen itseluottamus ja proaktiivisuus. Ehkä omalla kohdallani juuri se pystyvyyden tunne on se, joka antaa uskoa omaksua uusia asioita ja tapoja toimia. Uskon ja luotan, että selviän. On myös lupa epäonnistua, kunhan oppii virheistään.

Mutta omia elintapoja, niitä on haasteellisempaa muuttaa. Joutuu pohtimaan, eikö minulla ole riittävästi halua tai tahtoa. Tiedonpuutteesta ei ainakaan ole kyse. Miksi muutoksen tekeminen on niin vaikeaa, ChatGPT toi esille seuraavat asiat:

Ensinnäkin mukavuuden halu eli haluaa välttää stressiä ja epämiellyttäviä tilanteita. Pelko epäonnistua voi estää lähtemään mukaan muutokseen. Epävarmuus tulevaisuudesta saattaa myös toimia esteenä muutokselle, pitää pohtia, onko ratkaisu siis oikea. Motivaatio ei ole riittävä ja on toisaalta helppo palata vanhoihin tapoihin.

Jäin miettimään myös viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoriaa ja muutosta. Muutoksen kannalta on oleellista, miten utelias mieli meillä on. Onko uskallusta hypätä tuntemattomaan. Tunnollisuus persoonallisuuspiirteenä, siinä mielessä, että pidetään asiat hallussa ja tartutaan asiaan, uusiinkin, koska se kuuluu työhöni. Tunnolliset ihmiset työskentelevät järjestelmällisesti saavuttaakseen tavoitteensa. Ulospäinsuuntautuneisuus eli kiinnostus ihmisiin. Extrovertti saa energiaa muista ihmisistä. Sovinnollisuus, jolloin haluaa välttää konflikteja, vaikka toisaalta ajattelen, että kyseenalaistajat ovat hyviä nostamaan esille mahdollisia epäkohtia. Kompromisseja kuitenkin tarvitaan. Neuroottisuus taas saattaa estää muutosta, asiat nähdään kielteisessä valossa. Vaarana on takertua liiaksi negatiivisuuteen ja se voi olla rajoittava tekijä. Näiden piirteiden perusteella voisin arvioida itseni hyvinkin muutoskelpoiseksi ja jopa -halukkaaksi.

 

Lähteitä pohdiskeluuni:

Yliopisto-opettaja, sosiaalipsykologi Jaana-Piia Mäkiniemen inspiroivat luennot

Tiedämme, mikä meille on hyväksi, mutta miksi elintapojen muutos on niin vaikeaa?

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/vaeston-terveys/tiedamme-mika-meille-hyvaksi-mutta-miksi-elintapojen-muutos-niin-vaikeaa

Mielekkään organisaatiomuutoksen periaatteet, työterveyslaitos, https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/organisaatiomuutos/mielekkaan-organisaatiomuutoksen-periaatteet

Viisi suurta persoonallisuuspiirrettä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiden_suuren_persoonallisuuspiirteen_teoria


 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yli viisikymppinen – työelämän uhka vai mahdollisuus?

Millainen on hyvä asiakaskokemus?

Tampereen yliopiston JOKO -johtamiskoulutusohjelma tarjoaa paljon samassa paketissa