Kohti parempia tuloksia - tavoitteistaminen

 

Mitkä ovat tavoitteesi tälle koulutukselle tai tietylle teemalle kysytään koulutuksen alkaessa. Olen usein miettinyt, käytämmekö riittävästi aikaa tavoitteiden asettamiseen. Toisinaan liikkeelle lähdetään enemmänkin yleisten tavoitteiden avulla, jotka toki ne ovat hyviä jo ohjaamaan oikeaan suuntaa, muttei riittävästi kuitenkaan. Tai tavoitteet unohtuvat matkan aikana ja niitä ei muisteta päivittää.

Pääsin pari viikkoa sitten taas aloittamaan oman osaamisen ja itseni kehittämisen. Aloitin Tampereen Kesäyliopiston Psyykkinen valmentaja 25 op -ohjelman. Heti aluksi pääsimme testaamaan mm. kysymysten ja toiston voimaa juuri tavoitteisiin liittyen.  Aloitimme koulutuksessamme pienellä haastattelulla kysyen, miksi lähdit mukaan tähän koulutukseen. Oli ensimmäinen kierros ja vastaukset ainakin itsellä olivat tyyliä halua oppia uutta, kehittyä, päivittää osaamista, jotka toki ovat ihan ok. Sitten tuli toinen kierros ja sama kysymys ja vastauksissa alettiin jo mennä syvemmälle. Kolmas kierros sama kysymys, muttei saanut sanoa enää jo kerrottuja syitä ja vastaaminen alkoi vaatia enemmän miettimistä. Ja vielä kerran, yksi kierros. Kierros kierrokselta huomasi, miten pääsi aina erilaisiin, konkreettisimpiin ja syvempiin syihin. Entä vielä? – kysymys toi kerta kerralta lisää pohdintaa.

Aloittamani psyykkisen valmennusprosessin opintoni pohjautuvat ratkaisukeskeisyyteen. Kirjassa Cauffman L. Ratkaisukeskeinen coaching, jonka luin ennakkolukemistona, nostettiin ratkaisukeskeisyyden kolmeksi lähtökohdaksi ensinnäkin se, ettei keskitytä ongelmiin, vaan kysytään, mikä sujuu. Ratkaisukeskeisyydessä ei siis ole kyse siitä, että unohdetaan ongelmat tai niistä ei haluta puhua. Liikkeelle lähdetään kyllä ongelmista, mutta ne käännetään tavoitteiksi. Toiseksi ei takerruta menneisyyteen, vaan katsotaan tulevaisuuteen. Jutellaan siis mm. mitä muutostoiveita on asian suhteen. Voidaan kysyä, miltä elämä näyttää, kun ongelma on poissa, miltä tuntuu? Mitä myönteistä tulee tilalle, jos ongelma poistuu. Kolmanneksi ollaan vakuuttuneita siitä, että valmennettavalla on voimavaroja, joiden avulla hän löytää ratkaisun.

Tavoitteistaminen on muutoksen lähtökohtana. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa pyritään kääntämään ongelmat tavoitteiksi. Ongelmakeskeisestä puheesta siirrytään ratkaisukeskeiseen puhetapaan. Luotu tavoitetila ja muutostoiveet kasvattavat toiveikkuutta ja myös edistymiset tulee huomattua paremmin. Yhteistyölle on parempia edellytyksiä ja kehittämisideoitakin syntyy helpommin kuin jos keskityttäisiin vain ongelmien vatvomiseen.

Tavoite on hyvä konkretisoida. Se on hyvä ja toimiva silloin, jos se muotoillaan siten, että siinä kuvataan saavutettava, haluttu toive ja suunta, minne päin halutaan edetä. Mitä tulee ongelman tilalle, kun se poistuu. On myös hyvä kysyä, mistä huomaat, että olet edistynyt tavoitteesi suhteen?  Mitä ja millaisia merkkejä löydät omasta muutoksestasi? Miten ongelman poistuminen muuttaa sinua? Mitä muutosta muut sinussa huomaavat?

SMART -malli tuodaan usein esiin hyvän tavoitteen rakentamisessa. Tavoitteet tulee olla selkeä, sitä tulee voida mitata, sen tulee olla realistinen, saavutettavissa oleva ja aikaan sidottu. Tämä malli on alun perin jo 1980-luvulta, mutta sitä on kehitelty vuosien varrella. Toinen tavoitteiden yhteydessä esiin nouseva malli POTKE -malli (Engl. lyhenne PACER) Tavoitteen tulee olla siis Positiivisesti muotoiltu. Omasta toiminnasta kiinni oleva tavoite. Se on määritelty Täsmällisesti. Hyvä tavoite tulee olla myös Konkreettinen, jonka voi aisti kaikilla aisteilla.  Sen tulee olla myös Ekologinen seurauksiltaan. Näihin olisi mielestäni vielä hyvä lisätä, että tavoitetta tulee voida arvioida ja mitata sekä sen tulee olla realistinen. Tärkeää on myös, että se motivoi asettajaansa. Tavoitteen tulee olla siis motivoiva ja tätä motivaatiota tulee vahvistaa. Voi esittää kysymyksen, mitä hyötyä on siitä, kun saavutat tämän tavoitteen ensinnäkin sinulle, entä muille?

Omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen auttaa matkalla kohti tavoitetta.  On hyvä tuoda esille, millaisia vahvuuksia itsessään tunnistaa tai joku muu näkee. Mitkä ovat juuri sinun voimavarasi? Mitä taitoja ehkä olisi vielä hyvä kehittää ja toisaalta nähdä myös pienetkin edistymiset, mitä on jo tehnyt matkalla kohti tavoitetta. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Pienetkin etenemiset ovat juhlan arvoisia. Mikä on siis seuraava askeleesi kohti tavoitetta. Mitä ja millaisia lupauksia voit tehdä itsellesi?

Toissa päivänä läheinen metsä näytti ihan keväiseltä, muttei enää tänään. Mutta hei kevät se sieltä tulee kuitenkin ja ruohoa nähdään myös muuallakin kuin vaasissa😊

Lähteet:

Psyykkinen valmentaja 25 op, luennot, monisteet ja luentomuistiinpanot

Louis Caufman: Ratkaisukeskeinen coaching – opas myönteiseen muutokseen, 2017.

https://tonyreiss.com/2013/11/11/coaching-for-well-formed-outcomes-pacer-beats-grow/

https://www.scirp.org/(S(czeh2tfqyw2orz553k1w0r45))/reference/ReferencesPapers.aspx?ReferenceID=1459599

https://fi.wikipedia.org/wiki/SMART-kriteerit