Millaista on hyvä esimiehisyys?

 

Millaista esihenkilöpalvelua olette itse kokeneet? Millainen on hyvä esihenkilö? 

Millaista latua pitkin esimies joukkojaan johdattaa - hiihdättekö umpihangessa eksyneinä - onko teillä sama määränpää...Kuva valikoitui vähän hetken mielijohteesta, hiihto on nyt ajankohtaista.

 

 

 

 

 

 

Varmastikaan asialle ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta aihetta miettiessäni ja tietoa etsien nostan tässä mielestäni ne perusominaisuudet, jotka tulivat myös esille monessa kohtaan ja joita itse arvostan:

1    Hyvä kuuntelija ja kaiken kaikkiaan vuorovaikutustaidot. Mitä sitten tarkoittaa hyvä kuuntelu. Mielestäni tietoista läsnäolemista. Osoitusta, että kuulen ja kuuntelen juuri sinua. Mukautumista toisen rytmiin. Keskittymistä ja rauhoittumista. Pitäisi varmasti kuulla myös muuten kuin korvillaan. Aistia, havainnoida, pysähtyä. Antaa tilaa ja aikaa. Arvostaa mielipiteitä, vaikka ne eivät olisikaan samoja omien kanssa. Reagointia alaisen kysymyksiin. Osoittaa, että olet tärkeä ja arvostan panostasi.

2.      Oikeudenmukaisuus. Kohtelee tasapuolisesti kaikkia alaisiaan. Jakaa tietoa avoimesti. On rehellinen. Tampereen yliopiston julkaisun mukaan oikeudenmukaisella toiminnalla on suora vaikutus hyvinvointiin.

3.       Halu toimia esimiehenä. Motiivi, miksi haluan olla esimies? Ymmärretäänkö, mitä se oikeasti tarkoittaa? Kun tehtävä on palvelutehtävä ja täytyy olla kykyä auttaa muita menestymään ja nähdä oma menestys sen kautta. Halu aidosti tukea alaisiaan ja kannustaa. Jos esimiehisyys on ainoa mahdollisuus edetä uralla, väistämättä tulee tapauksia, joissa oma uran edistäminen on ykkösasia ja muiden todellinen johtaminen se toinen.

4.       Delegointikyky. Esimiehen on ymmärrettävä oma tehtäväkenttänsä ja asetettava asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikessa ei tarvitse itse olla mukana aktiivisena toimija, vaikka asia kiinnostaisikin. Riittää, että on tarvittaessa käytettävissä ja hänelle raportoidaan sovitusti. Delegointi osoittaa myös luottamusta alaisten osaamista kohtaan. Delegoinnissakin on muistettava oikeudenmukaisuus ja tunnistettava resurssien oikea käyttö.

5.       Kyky innostaa. Tämä on mielestäni tärkeää, koska pakottamalla asioita ei usein saa sujumaan, mutta innostavalla ja osallistavalla asenteella saa työt sujumaan. TTL on julkaisut hankkeessaan verkko-kirjan innostamisesta esimiehisyydessä.

6.       Luottaminen omaan johtamiseensa. Tästä kumpuaa mielestäni johdonmukaisuus, ennustettavuus sekä jämäkkyys. Että uskaltaa ottaa esimiesroolin ja tehdä päätöksiä.

 Organisaatiopsykologi ja kirjailija Pekka Järvinen on kirjoittanut paljon esimiestyöstä, kannattaa tutusta. Minulla on ollut työni puolesta ilo kuunnella Pekan viisaita sanoa työyhteisön johtamisesta ja joka kerta näen asioissa uusia tulokulmia. Pekka on todennut kirjassaan, että ydinkysymys kaiken esimiestyön taustalla on nimittäin se, miten esimies haluaa ja kykenee ottamaan johtajuuden ja, ennen kaikkea, antaako organisaatio siihen riittävät edellytykset. Tämä on minustakin asian pihvi. Joskus voi tosiaan olla, että esimies haluaisi toimia alaisten parhaaksi, mutta organisaatio estää tämän. Tällöin tilanne on hankala ja esimies saattaa jäädä yksin hankalaan tilanteeseen.Pekka Järvisen kirjassa Ammattina esimies todetaan myös, että esimiehenä kasvaminen edellyttää oman käyttäytymisen, vuorovaikutuksen, tunteiden ja ajatusten tutkiskelua ja arviointia. Yksin ei kuitenkaan kannata jäädä, vaan hakea tukea työhön omalta esimieheltä tai omilta verkostoilta. Mutta siis, niin kuin kaikessa, esimiehisyydessäkin voi kehittyä ja kasvaa, tulla paremmaksi. Elämä on jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittäminen kannattaa!